Grieg Vuorenkuninkaan luolassa

torstaina, syyskuuta 22, 2016

Torstaitervehdys ihanille lukijoilleni!

Vuonna 1874 kirjailija Henrik Ibsen pyysi Edvard Griegiä säveltämään musiikin kirjoittamaansa näytelmään Peer Gynt. Näytelmän musiikista tuli kaksi vuotta myöhemmin Griegin kuuluisin ja menestyksekkäin teos. Kappaleen tunnistettava ja tarttuva teema on suuren yleisön keskuudessa erittäin tunnettu. Monet populaarimusiikin bändit kuten Rainbow, The Who, Electric Light Orchestra ja suomalainen maailmankuuluisuus Apocalyptica (soitin koko nuoruuteni Eicca Toppisen kanssa samassa orkesterissa ja Eican sisko Emma oli pulttikaverini) ovat tehneet siitä omat versionsa. Sitä on myös käytetty useissa elokuvissa ja ottipa Extreme Duudsonitkin sen ohjelmansa tunnusmusiikikseen.

Tämä tyttäreni ja hänen ystävänsä pianoduon esittämä Peer Gynt -teoksen osa on  nimeltään Vuorenkuninkaan luolassa (norjaksi I Dovregubbens hall). Tytöt olivat tuolloin 9-vuotiaita ja välillä kappaleen vauhti ja voima harjoituksissa oli päätä huimaava hauskanpidon merkeissä. Nyt itse konsertissa he saivat melko hyvin pidettyä itsensä sekä kappaleen kurissa :)




Edvard Griek syntyi Bergenissä vuonna 1843. Isä oli varakas liikemies ja Britannian konsuli Bergenissä. Hänen äitinsä oli lahjakas pianisti ja runoilija. Griegin esi-isät olivat skottilaisia. Hänen isoisä oli paennut Norjaan Skotlannista Cullodenin taistelusta 1746 (ne jotka ovat seuranneet YLEltä tulevaa Outlander-sarjaa tietävät tämän kyseisen taistelun) ja asettunut sinne pysyvästi. Hän oli jopa muuttanut alkuperäisen Greig -nimensä helpommin lausuttavaksi Griegiksi.

Grieg aloitti pianonsoiton äitinsä opastuksella kuusivuotiaana, mutta hän oli laiska harjoittelija. Hän soitti mieluummin omia kappaleitaan kuin toisten säveltäjien teoksia. Griegin sävellystyöstäkään ei tullut kovin järjestelmällistä eikä hän malttanut harjoitella sitäkään tarpeeksi. Koska Norjassa ei ollut vielä tuohon aikaan muodollista musiikinkoulutuslaitosta, niin vuoden 1859 lopulla hänet lähetettiin Saksaan, Leipzigin konservatorioon. Sielläkään opinnot eivät oikein maistuneet, kunnes hän sai opettajakseen E.F. Wenzelin. Grieg alkoi harjoitella niin kiivaasti, että lopulta sairastui. Hän sai vakavan keuhkopussintulehduksen, minkä seurauksena hän kärsi hengitysvaikeuksista koko lopun elämänsä ajan.

Wenzelin opastuksella Grieg kypsyi ja kehittyi muusikkona. Norjaan palattuaan hän aloitti uran säveltäjänä ja ensimmäinen konsertti oli suuri menestys. Griegiä kiehtoi Norjan kansanmusiikki ja historia, jota hän halusi työssään kunnioittaa. Myös hänen vaimonsa sopraano Nina Hagerup innoitti säveltämään laulumusiikkia. Sanoituksia hän sai hyvältä ystävältään Hans Christian Anderenilta. Vaimonsa tukemana Grieg perusti Norjan musiikkiakatemian vuonna 1867. Samaan aikaan hänen tunnettuutensa myös ulkomailla alkoi levitä ja hän sai esiintymiskutsuja Eurooppaan.

Vuosisadan vaihteessa Grieg sai monia kunnianosoituksia Euroopan akateemisilta insituutioilta, mutta samanaikaisesti hänen terveytensä alkoi heikentyä huimasti. Vuonna 1907 Grieg oli jo erittäin huonovointinen, mutta otti yhä vastaan esiintymiskutsuja ulkomailla. Hän hyväksyi mm. kutsun matkustaa Leedsin festivaaleille, mutta sydänkohtaus esti matkaan lähtemisen. Hän kuoli syyskuussa 1907, 64-vuotiaana.

Syksyistä torstaita kaikille!

Soitellaan ja laulellaan taas!
Salla

You Might Also Like

0 kommenttia