Kampaajakäynti muutti elämäni
tiistaina, syyskuuta 13, 2016
Meillä alkoi taas kesätauon jälkeen minun ja mieheni yhteinen harrastus, kilpatanssi. Olemme harrastaneet sitä yhdessä melkein vuoden ja se on myös hänestä hauskaa. Joka kerta tulemme tunnilta ihan hiki päässä :)
Kilpatanssi tuli elämään hieman yllättäin. Se suorastaan pläjähti kasvoilleni, enkä siis mitenkään voinut olla tarttumatta tilaisuuteen. Istuin kampaajalla ja luin lehteä. Siinä yksi toimittaja kertoi kuinka hän oli osallistunut sellaiseen Pro Am-kilpailuun, jossa tanssitaan ja kilpaillaan opettajan kanssa. Eli kuin Tanssii tähtien kanssa -kilpa, mutta toinen osapuoli onkin vain ihan tavis eikä julkkis. No minähän olin tietenkin sillä sekunnilla yhtään sen enempää ajattelematta, että "Mäkin haluun osallistua!". Laitoin siinä kampaajan tuolissa istuessani heti sähköpostia 10tanssiin, joka noita kisoja täällä Suomessa järjestää.
Hieman taustaa tälle päähän pistolleni: Olen aina haaveillut kilpatanssimisesta. Kerran teimme ystäväni kanssa Dirty Dancing -leffan lopputanssin koulumme diskoon pareinamme ystäväni kilpatanssijaserkkupoika ja hänen kaverinsa. Oli ihan mieletöntä päästä niin hyvien tanssijoiden pyöriteltäväksi! Halu tanssia lisää jäi kytemään minuun. Pari vuotta sitten balettiryhmäni jäsen kertoi harrastavansa baletin lisäksi kilpatanssia. Ajattelin, että on todella harmi kun en ollut lapsena aloittanut sitä harrastusta. Luulin siis vielä silloin, että aikuinen ei voi sitä aloittaa. Tämä kampaajakäynti, jossa tajusin sen olevan mahdollista, muutti elämäni ja perheeni elämän täydellisesti!
Hetki kampaajalta lähtöni jälkeen sain sähköpostiini vastauksen , jossa minut toivotettiin tervetulleeksi. Opettajaksi minulle valikoitui Aleksi Seppäsen. WAU! Upea opettaja ja minä saan tanssia hänen kanssaan! Ei voisi mahtavammin käydä! Hänhän useaan otteeseen voitti Tanssii tähtien kanssa -kisankin :)
Ehdimme treenata kerran viikossa muutaman kuukauden ajan ennen kisoja. Tuossa ajassa saimme kaksi tanssia valmiiksi. Valssin ja Tangon. Kisassa oli Newcomer-, Pronssi-, Hopea- ja Kulta-luokat. Opettajani mietti, laittaisiko minut pronssi- vai hopea-luokkaan. Olin ihan että WHAT! En ole koskaan esittänyt mitään kilpatanssien. Olen vain nähnyt telkkarista sitä, mutta muuta kokemusta minulla ei siitä ole. Sanoin, "En kai mä nyt mihinkään Hopeaan voi mennä, jossa ihmiset ovat harrastaneet jo useita vuosia tätä lajia". Hän laittoi minut sitten Pronssi-luokkaan. HUH!
Kisapäivä koitti. Jännitti ihan kamalasti. Olin lainannut puvun. Se oli kokomusta kaulasta varpaisiin. Laitoin itse hiukseni ja meikkasin. Minulla ei ollut muuta kimaltavaa kuin korvakorut ja rannerengas. Kaikilla muilla oli valtavan upeat meikit suurine ripsineen ja kimalletta siellä sun täällä. Tunsin itseni hieman alipukeutuneeksi. Ajattelin, "No ihan sama, seuraavalla kerralla sitten. Tulin tänne tanssimaan ja keskityn siihen". Mietin hurjasti sitä, mikä mahtoi olla jännityksen määrä siellä tanssilattialla, kun minulla ei ollut minkäänlaista aikaisempaa kokemusta siitä ja nyt sitten olinkin tällaisessa tilanteessa ihan heti suoraan vaan. Kisa kuvattiin, siellä oli hurjasti yleisöä, julkkiksia, tuomareita, livebändi jne... No, kunhan pääsen tanssini alusta loppuun ilman kompastumista ja hymyillen! Perheeni, vanhempani ja anoppini tulivat kannustamaan minua.
Ohjelman juonsi Mikko Leppilampi ja Helena Ahti-Hallberg toimi tuomariston puheenjohtajana.
Tuomareina paikalla oli Andrew Sinkinson ja Marion Welsh Englannista, Sergay Ryupin Venäjältä, Marek Sienkiewicz Puolasta, Marie Pilgaard Tanskasta sekä Sirpa Suutari-Jääskö ja Hanna Karttunen Suomesta. Bändinä toimi Tanssii tähtien kanssa-bändi laulusolistinaan My First Bandin laulaja Anti Koivula.
Nimemme huudettiin. Sydän tykytti valtavasti. Kiidimme lavan kautta lattialle ja tervehdimme yleisöä. Asetuimme aloituspaikallemme. Kun musiikki alkoi soida, jännitykseni hävisi. Aivoni sukelsivat siihen mitä olimme harjoitelleet monta tuntia. Annoin vain lihasmuistini sekä Aleksin viedä, ihan samoin kuin soittaessani viulua. Onneksi tanssinopettajani Aleksi on niin pedantti opettaja, että vaatii minulta vain mahdollisimman oikeaa ja parasta laatua. En kyllä voi sanoa osaavani mitään vieläkään, mutta kuitenkin paljon enemmän kuin aloittaessani. Haluaisin kovasti mennä uudestaan kisoihin. Olemmekin aloittaneet jo uusien tanssien harjoittelemisen :)
Tästä voit nähdä valssini:
Ja tästä näet tangoni:
Tanssiessani ajattelin vain, että kunhan pääsen alusta loppuun. Molemmissa lajeissa pääsin finaaliin. Se oli jo suuri voitto minulle. Voitte varmaan kuvitella hämmästykseni, kun Leppilampi luki nimeni palkintojen jaossa! Voitin pronssi-luokan valssin ja tangossa tulin toiseksi! IHAN TAJUTONTA!
IHANAA!
Miehenikin siis imeytyi tanssin huumaan ja keskimmäinen tyttäreni aloitti harrastuksen myös heti näiden kisojeni jälkeen. Perheemme siis ravaa tunneilla ja kisoissa nyt melkoisen tiuhaan. Minun ja mieheni kisat ovat vielä tuloillaan, mutta kuten ehkä voitte jo arvata, mekot ja kaikki kimalteen on jo hankittu valmiiksi ;)
Kilpatanssi on todella laajalti levinnyt laji Suomessa. Tanssiseuroja näyttää olevan melkein joka pitäjässä. Katsokaa ihmeessä oman paikkakuntanne tarjonta. Lajia aloittaessa ei tarvitse olla muuta kuin iloinen mieli ja halua tanssia :)
Soitellaan ja laulellaan pian uudestaan!
Salla
0 kommenttia