Omia 40-vuotisjuhlia vietimme jo keväällä perhepiirissä silloinkin, kuten olen jo aikaisemmin kertonut. Ja sain silloin lapsiltani ja sisaruksiltani ihania musiikkilahjoja. Valitettavasti emme ehtineet harjoitella kertaakaan yhdessä, mutta ei se mitään. Musiikki loi silti ihanan tunnelman juhlaamme.

Tähän Sibeliuksen Andante Festivo-kappaleeseen saimme kaikki muut paitsi pianistityttäreni musisoimaan (teen pian postauksen pianistityttäreni antamasta musiikkilahjasta). Orkesterissamme soittivat siis poikani viulussa, tyttäreni sellossa, sisareni sekä hänen poikansa altossa, toinen sisareni sellossa ja paras ystäväni bassossa. Musiikkivideo loppuu hieman kesken, sillä tietenkin kännykästäni loppui akku.



Alla olevasta linkistä pääsette katsomaan millaisen musiikkilahjan nuorimmaiseni antoi minulle. Hän halusi soittaa sellollaan Tsaikovskin Napolilaisen tanssin Joutsenlammesta. Tyttäreni tanssii itsekin balettia ja Joutsenlampi on yksi hänen suosikeistaan. Meillä ei ollut säestäjää äkkiseltään, joten säestimme häntä poikani ja sisareni kanssa.

KLIKKAA TÄSTÄ katsomaan lahjaa


TSAIKOVSKI

Pjotr Iljits Tsaikovski (1840-1893) oli venäläinen romantiikan ajan säveltäjä. Häntä pidetään merkittävimpänä balettimusiikin säveltäjänä. Lisäksi hän on säveltänyt kymmenen oopperaa, kuusi sinfoniaa, kolme pianokonserttoa, viulukonserton ja muita pienempiä teoksia.

Tsaikovski aloitti pianonsoitonopiskelun nelivuotiaana. Hän valmistui ensin lainopillisesta koulusta ja työskenteli oikeusministeriössä, kunnes vuonna aloitti opinnot Pietarin konservatoriossa vuonna 1861 opettajanaan muun muassa Anton Rubinstein. Vuonna 1866 hänestä tuli harmonian professori Moskovan konservatorioon, jossa hän oli vuoteen 1878 saakka. (Joutsenlammen ensiesitys oli Moskova Bolsoi-teatterissa vuonna 1877)

Tuohon aikaan Tsaikovski poti kovia mielenterveysongelmia. Hän yritti myös itsemurhaa hukuttautumalla jokeen, mutta veli onnistui pelastamaan hänet. Samoihin aikoihin eräs leskirouva tykästyi Tsaikovskin musiikista ja alkoi rahoittamaan hänen sävellystyötä. Tämä mahdollisti Tsaikovskille vetäytymisen rauhalliseen maaseutuelämään, mutta sekään ei täysin vienyt hänen ongelmiaan pois. Tsaikovski kärsi edelleen päänsäryistä, neurooseista ja alkoholismista.

1890 rahallinen tuki loppui. Tsaikovski matkusti Amerikkaan, mutta ei viihtynyt siellä. Hän palasi takaisin Venäjälle ja sävelsi Pähkinänsärkijän ja kuudennen sinfoniansa (Pateettinen sinfonia), johon hän omien sanojensa mukaisesti antoi sielunsa. Tsaikovski menehtyi 10 päivää sinfonian ensiesityksen jälkeen. Virallinen kuolinsyy kertoo, että hän kuoli juomaveteen tarttuneeseen koleraan, mutta jälkeen päin on arveltu kuoleman olleen itsemurha.


Soitellaan ja laulellaan taas!
Salla